Mielestäni tärkein tulevaisuuden taito on oppimaan oppimisen taito. Uusien asioiden omaksuminen ja oppiminen ovat tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä asemassa, kun maailma muuttuu ja kehittyy ennätysvauhtia.
Tavoitteet ovat keskeinen ihmisen toimintaa ohjaava asia. Yhtä lailla tavoitteet ohjaavat myös opiskeluamme. Aloitamme matematiikan opiskelussa uuden jakson aina oppimissisältöjen tarkastelulla: mitä on tarkoitus opiskella, mitkä asiat ja käsitteet ovat keskeisimpiä ja minkä osa-alueiden osaamista vaaditaan eri arvosanatavoitteisiin.
Oppimissisältöjen tarkastelun jälkeen opiskelijat määrittävät itse tavoitetason, jolla he jakson aikana työskentelevät. Perustasolla keskitytään opetussuunnitelman tärkeimpiin, aivan keskeisimpiin sisältöihin. Perustasolla työskentelevät opiskelijat tavoittelevat arvosanan 6-7 mukaista osaamista. Taitajatason oppisisältöihin kuuluu myös perussisältöjä syventäviä aiheita. Taitajatasolla opiskelijoiden arvosanatavoite on 8-9. Mestaritasolla opiskelijat pääsevät haastamaan itseään erityisen kinkkisten, laajempien ja eri aihealueiden oppisisältöjä yhdistelevien tehtävien avulla. Mestaritasolla opiskelijat pyrkivät erinomaiseen osaamiseen. Opiskelijan valitsema tavoitetaso ei ole kiveen hakattu, vaan tavoitetasoa voi tarpeen tullen myös muuttaa – toki siitä on hyvä keskustella myös opettajan kanssa.
Opiskelijan valitsema tavoitetaso ei millään tavalla lyö lukkoon opiskelijan (maksimi)arvosanaa opiskeltavasta osa-alueesta. Opiskelijan valitseman tavoitetason päämääränä on valmentaa opiskelijaa hänen oppimistavoitteitaan vastaavien tehtävien avulla. Perustasolla treenataan pääasiassa perustehtävien parissa, kun taas mestaritasolla tarkoituksena on ehtiä aina harjoittelemaan myös haastavia tehtäviä. Kaikki oppituntien tehtävät ja kotitehtävät eriytetään kullekin tavoitetasolle sopiviksi kokonaisuuksiksi. Päämääränä on, että jokainen opiskelija voi harjoitella juuri hänelle sopivalla haastavuustasolla eli lähikehityksen vyöhykkeekellä.
Useisiin aihealueisiin liittyy myös välitesti. Välitestissä on tunti- ja kotitehtävien tapaan merkitty eri tavoitetasoille kuuluvat tehtävät – poikkeuksena kuitenkin niin, että taitajatasolla tehdään myös perustason tehtävät ja mestaritasolla myös taitajatason ja perustason tehtävät. Suurin osa opiskelijoista tekee välitesteissä myös oman tavoitetason ylittäviä tehtäviä.
Välitestit ovat usein kahden tunnin mittaisia – ei siksi, että ne olisivat erityisen pitkiä, vaan siksi, että opiskelijat korjaavat toisella tunnilla testejään itse oppikirjaa ja opettajan apua hyödyntäen. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi ja opiskelijoille mieleiseksi oppimisen tavaksi. Testin ensimmäisen tunnin jälkeen opettaja ympyröi mahdolliset virheelliset kohdat testistä ja merkitsee testiin ns. alkupistemäärän. Seuraavalla oppitunnilla opiskelija korjaa testiään ja korjaukset huomioidaan välitestin arvioinnissa. Tämän johdosta opiskelijoiden motivaatio testien korjaamiseen on usein varsin korkea.
Välitestien päämääränä on antaa opiskelijoille ja opettajalle palautetta opiskelijoiden osaamisesta ja työskentelystä: mitkä asiat sujuvat jo hyvin ja mitä asioita olisi syytä harjoitella vielä lisää. Arvioinnissa välitestit huomioidaan vain positiivisina näyttöinä.
Välitestin korjaamisen jälkeen opiskelijat tekevät myös itsearvioinnin omasta opiskelustaan. Itsearvioinnissa opiskelija reflektoi omaa oppimisprosessiaan jakson ajalta sekä vertaa omaa suoriutumistaan jakson alussa asettamiin tavoitteisiinsa.
Välitestin ja itsearvioinnin jälkeen opettaja antaa lyhyen kirjallisen palautteen opiskelijalle tai käy pienen keskustelun opiskelijan kanssa opiskelusta. Oppimisprosessi pyritään näin saamaan mahdollisimman läpinäkyväksi. Lukuvuoden aikana pidetään myös perinteisiä summatiivisia kokeita ja muita erikseen arvioitavia näyttöjä. Opiskelijat tekevät jakson päätteeksi itsearvioinnin summatiivisten kokeiden ja/tai muiden erikseen arvioitavien näyttöjen yhteydessä. Opettaja antaa kirjallisen tai sanallisen palautteen myös näiden näyttöjen jälkeen.
Tapamme toteuttaa formatiivista arviointia yläkoulun matematiikan opiskelussa on ollut mielestäni varsin onnistunut. Opiskelijan oma opiskelun reflektointi ja oppimisprosessista keskustelu opettajan kanssa mahdollistavat matematiikan taitojen kehittymisen lisäksi myös tärkeiden opiskelutaitojen kehittymisen. Opiskelijoiden itsearviointitaidot ovat alkukangertelujen jälkeen kehittyneet ja formatiivinen arviointi on vienyt opiskeluamme yhdessä eteenpäin. Formatiivisesta arvioinnista puhuttaessa ei meinaan pidä unohtaa sitä, että sen avulla myös opettajan työn ohjaaminen helpottuu. Oppitunnit voidaan käyttää tehokkaammin oikeiden asioiden opiskeluun.
Lataa tästä käyttöösi käytössämme oleva tavoitteenasettelu & itsearviointi -pohja
