Olen useamman vuoden ajan tehnyt oppilaiden kanssa tilastomatematiikan jakson aikana muutaman viikon mittaisen eli noin kymmenen tuntia kestävän tilastotutkimus-projektityön tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Ryhmissä tehtävät projektit sopivat tilastomatematiikan aihealueeseen erittäin hyvin monestakin syystä. Käytännössä tilastomatematiikkaa lasketaan työelämässä lähes aina tietokoneohjelmien avulla. Opetussuunnitelmassa (T19) toisaalta mainitaan tilastotutkimuksen tekeminen arvosanan kahdeksan kriteeristössä. Tietokoneen avulla tehtävä tilastoprojekti tukee myös tavoitteiden T7-T9 sisältöjä.
Oppilaat aloittavat ryhmissä tehtävän tutkimuksensa miettimällä sopivan aihealueen, jota he haluavat yhdessä tutkia. Kestosuosikki-aiheita ovat mm. somen käyttö, kouluruoka ja harrastukset. Sopivan aihealueen valittuaan oppilaat tekevät sähköisen kyselylomakkeen, jonka avulla he keräävät muilta oppilailta omaan tutkimukseensa liittyvän datan. Kyselylomakkeen tekeminen on tutkimuksen kriittisin vaihe, joten tähän kannattaa käyttää muutama tunti aikaa. Opettajan on syytä myös varmistaa kyselylomakkeen asetuksista, että kyselyyn vastaajien anonymiteetti säilyy. Usein sähköisillä kyselylomakkeilla tutkimuksiin saadaan runsaasti vastaajia, kun kyselyn jakaminen on vaivatonta myös rinnakkaisten luokkien oppilaille.
Sähköisten kyselylomakkeiden avulla saatua dataa tutkitaan ja analysoidaan Excelin avulla. Samalla opettelemme käyttämään taulukkolaskentaohjelmaa. Useimmille oppilaille Excel ei ole entuudestaan tuttu, mutta ryhmissä ja opettajan avustuksella Excelin funktiot alkavat yleensä luonnistua muutamien ensimmäisten tuntien aikana jo varsin hyvin. Oman kokemukseni mukaan Excelin käytölle on hyvä varata kuitenkin useampia tunteja aikaa.
Taulukkolaskentaohjelman avulla oppilaat laskevat erilaisia tilastollisia tunnuslukuja tutkimukseensa liittyen, tekevät frekvenssitaulukoita ja piirtävät erilaisia kuvaajia. Ryhmästä, aiheesta ja kyselylomakkeesta riippuen työskentelyvaiheessa on usein paljon erilaisia ongelmia, joita ryhmät joutuvat keskenään miettimään. Voiko kaikista kysymyksistä laskea kaikki tilastolliset tunnusluvut? Voisiko jonkun kysymyksen vastauksia luokitella? Millainen kaavio sopisi tähän tilanteeseen parhaiten?
Itseohjautuvat ryhmät selviävät esiinnousseista kysymyksistä helpommin itsenäisesti ja hyödyntävät sujuvammin tiedonhakua, mutta monia ryhmiä opettaja joutuu myös kannustamaan ja tökkimään eteenpäin. Mielestäni tämä kohta projektimuotoista työskentelyä on erityisen tärkeä, sillä ryhmät joutuvat harjoittelemaan keskeneräisyyden sietämistä, ongelmanratkaisua, tiedonhakua ja vuorovaikutustaitoja. Opettajan on tässä kohdassa oltava erityisen tarkkana; projektioppimisessa matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Sopiva kannustaminen auttaa oppimisprosessia eteenpäin sekä pitää oppilaiden motivaatiota yllä, mutta liian yksityiskohtainen opastus lamaannuttaa projektioppimisen yhtä keskeistä elementtiä, vuorovaikutteista ongelmanratkaisua.
Taulukkolaskentatyön jälkeen tutkimuksen tulokset kootaan siististi Powerpoint-esitykseksi, jotka esitellään muulle luokalle. Oppilaiden tehtävänä on vertaisarvioida tehtyjä tutkimuksia antamalla vähintään kaksi positiivista palautetta sekä esittämällä jonkun asian, jota työssä olisi mahdollisesti voinut vielä viilata paremmaksi.
Tilastomatematiikka-jakso kestää noin 8-10 tuntia ja tutkimuksen rinnalla tehdään muutamia tehtäviä myös perinteisesti käsin vihkoon. Jokainen oppilas tekee jakson aikana kymmenen kirjan tehtävää vihkoon, pääasiassa jakson kotitehtävinä. Käsin tehtävien vihkotehtävien ideana on auttaa oppilaiden käsitteellisen ymmärryksen kehittymistä tilastomatematiikan käsitteisiin liittyen.
Opettajalle projektin haastavin osuus on sen arviointi. Meillä projekti on korvannut myös tilastomatematiikan aihealueen kokeen. Varsinaisen projektituotoksen arviointi ei sinänsä ole haastavampaa kuin esimerkiksi perinteisen kokeen arviointi, mutta yksittäisten oppilaiden arviointi tuottaa usein varsin paljon päänvaivaa. Minkä arvosanan kukin ryhmän jäsen projektistaan ansaitsee? Miten ja millä tavoin oppilas on projektin aikana osoittanut opetussuunnitelman eri tavoitteiden osaamista?
Mielestäni arvioinnin probleemaan auttaa oppilaiden tekemä vertaisarviointi. Oppilaiden tehtävänä on projektityön lopussa arvioida oman ryhmänsä toimintaa ja yksittäisten jäsenten panosta projektityössä. He jakavat keskenään -2 … +2 pistettä jokaiselle ryhmän jäsenelle siten, että ryhmän jäsenten välillä jaettu vertaisarviointipisteytyksen summa on nolla – siis jos jonkun tai joidenkin jäsenten pistemäärää nostetaan, on se otettava joltain tai joiltain jäseniltä pois. Vertaisarviointia painotetaan oppilaille jo usein projektin alkuvaiheessa, jotta he hoksaavat ”vapaamatkustelun” ja ”sluibailun” näkyvän välittömästi oppilaan arvioinnissa.
Arvioinnin haasteisiin auttaa myös se, että projektityön arvioinnissa huomioidaan projektituotoksen lisäksi jakson aikana tehdyt vihkotehtävät. Silti koen, että osalla tilastoprojektista saatu arvosana ja tilastomatematiikka-aihealueen käsitteellinen osaaminen eivät täysin kohtaa. Tätä asiaa olen pohdiskellut usein ja tällä hetkellä käsitykseni on, että projektista saatu arvosana sopii käsitteellistä osaamista paremmin kuvaamaan oppilaan työskentelyn taitoja. Voit tutustua aiheesta tehtyyn vertaisarvioituun tutkimukseen tästä (englanniksi).
Jatkossa tätä eroa voisi terävöittää opettajalle itselleen vielä enemmän sekä tätä kautta myös selkiyttää projektin arviointia. Opetussuunnitelman tavoitteita on aina tarkoitus arvioida monipuolisesti eri menetelmillä eikä niiden kaikkien saavuttamista ole tarkoituksenmukaista mitata samalla kertaa. Ohjeen seuraavaa projektikertaa varten voisikin tiivistää seuraavasti: ”Määrittele ja rajaa selkeämmin se, mitä tavoitteita projektityöllä arvioidaan.”
Käytämme tilastoprojektissa Juniversityn projektiohjetta, jota olemme hieman muokanneet omille opetusryhmillemme sopivaksi. Voit tsekata sen tästä!
