Potenssilaskennan osa-alue sisältää paljon mekaanisia laskutoimituksia. Perinteisen puurtamisen rinnalla tarvitaan myös toiminnallisia tehtäviä. Pakohuonepelien ystävänä rakensin potenssiaihealueen sisältöjä kertaavan fyysisen pakohuonepelin, joka kiertää koulurakennuksen eri osissa.
Pakohuonepelissä oppilaat selvittävät 3-4 hengen ryhmissä salasanaa luokassa olevaan salaiseen tiedostoon. Varsinainen tiedosto on neljällä luvulla salasanasuojattu Word-dokumentti. Oppilaiden tehtävänä on selvittää, mitä lukuja omena, mansikka, banaani ja päärynä vastaavat ja saada tiedosto auki. Pakohuonepeli koostuu neljästä erillisestä tehtävästä, jotka voi suorittaa haluamassaan järjestykssä. Tehtävät eivät muilta osin liity toisiinsa, joten pakohuonepeliä voi aivan hyvin pelata 4-5 tai jopa 6 ryhmää kerrallaan, kun ryhmät suorittavat tehtäviä eri aikaan.
Ensimmäisessä tehtävässä oppilaiden on löydettävä luokkaan piilotettu punainen avain ja avattava sen avulla luokassa oleva lukittu laatikko. Laatikossa on palapeli, jonka rakentamalla oppilaat saavat muodostettua potenssilaskulausekkeen. Lausekkeen vastauksena saadaan selville yksi salasanan luvuista (päärynä)
Toisessa tehtävässä oppilaiden on sievennettävä potenssilausekkeita, joissa on mukana kirjaimia. Jokainen sievennetty potenssilauseke vastaa yhtä numeroa ja näiden numeroiden perusteella saadaan selville luokkatila, johon oppilaiden on seuraavaksi pelissä edettävä.
Potenssilausekkeiden avulla selvitetystä luokkatilasta löytyy seinältä mystinen juliste, joka ensi silmäykseltään tuntuu erikoiselta. Toisaalta julisteen yläkulmassa oleva oranssi avain antaa vihjeen, että luokkatilassa on mahdollisesti avain piilotettuna.
Luokkatilassa on oranssilla lukolla lukittu pieni kotelo ja sen avaimen löydettyään tehtävä helpottuu huomattavasti. Kotelossa on pieni taskulampulta näyttävä valo, mutta todellisuudessa kyseessä ei ole mikä tahansa valo, vaan uv-valo. Julisteen valkoiseen valokeilaan on piilotettu uv-tussilla kirjoitettuja muutamia kymmenpotenssimuotoon liittyviä laskutehtäviä, joista selviää muuttujien x, y ja z arvot. Näiden avulla oppilaat saavat selvitettyä salasanan seuraavan numeron (mansikka).
Pakohuonepelin kolmas tehtävä on mysteereistä kaikista suoraviivaisin. Kyseisessä tehtävässä oppilaat ratkaisevat hieman haastavamman laskutoimituksen, jonka tuloksena he saavat selville salasanan kolmannen numeron (banaani).
Pakohuonepelin viimeinen tehtävä on ratkaistavista tehtävistä laajin ja haastavin. Kyseinen tehtävä alkaa tarinallisella vihjeellä, joka johdattelee oppilaat etsimään kyseisen tehtävän jatkoa välipala-automaattien läheisyydestä.
Välipala-automaattien päältä oppilaat löytävät tarinan sammakosta. Tarinan sisältö ei ole pakohuonepelin etenemisen kannalta millään tavalla merkityksellinen, mutta tarinasta punaisella värillä ja lihavoinnilla korostetut kirjaimet muodostavat takaperin luettaessa seuraavan vihjeen: ”käytävän loksu numero 289”.
Seuraavana oppilaiden on luonnollisestikin löytää koulun käytävältä lokero, jonka numero on 289. Opettaja on jättänyt lokeron oven ennen oppitunnin alkua jo valmiiksi raolleen. Lokerosta löytyy pakohuonepelin viimeinen osa, peruspotenssilaskuja sisältävä moniste. Laskujen ratkaisujen avulla oppilaat saavat selville salasanan viimeisen numeron (omena).
Pakohuonepeli osoittautui hankalaksi, mutta pienillä lisäohjauksilla ja opettajan tuella useat ryhmät saivat kuitenkin mysteerin onnistuneesti ratkaistua. Pelin suunnittelu ja toteutus on toki opettajalle aikaa vievää, mutta samalla myös todella mielenkiintoista – ainakin tällaisen pakohuonepeleihin hurahtaneen opettajan mielestä. Suosittelen kaikkia muitakin kokeilemaan jonkinlaisen pakohuonetyylisen pelin tekemistä. Pääosin oppilaat ovat suhtautuneet peleihin myönteisesti. Peleissä tarvittavia lukkoja, uv-valoja tai muita tarvikkeita saa suhteellisen halvalla tilattua esimerkiksi nettikaupoista. Internetistä löytyy vaivattomasti runsain määrin peleissä helposti hyödynnettäviä sisältöjä (esim. palapeligeneraattori). Mielikuvitustakaan ei sovi unohtaa!
Toinen tekemäni pakohuonetyylinen peli on tehty 7.-luokkalaisille murtolukujen laskutoimituksiin liittyen. Kyseinen tehtävä on tekemistäni pakohuoneista ensimmäinen ja vaatisi vielä jonkin verran jatkojalostusta. Haaveenani olisi toteuttaa koko yläkoulun matematiikan keskeiset sisällöt kertaava pakohuonepeli koulumme kellariin. Korona sotki suunnitelmat jo kertaalleen, joten toistaiseksi tämä on vielä vain suunnitteluasteella.
Mikäli haluat tutustua potenssipakohuonepelin materiaaleihin tarkemmin, lataa tehtävätiedostot käyttöösi tästä.